Inspiroivia kirjoja ja vähän muutakin

Joulupukki on lukenut blogiani. Sain nimittäin erittäin osuvia lahjoja. Olen valitellut virkkaustaidottomuuttani, mutta nyt sain sen verran selkeän oppaan, että varmasti opin. Olen vasenkätinen ja ensin pohdittiin josko kääntäisin näitä opaskuvia peilikuvaksi skannaten + kuvankäsittelyohjelmalla. Olen kuitenkin selviytynyt tähän asti ilman moista operaatiota. Tässä harjoitelmia, joita virkkailin ensimmäisellä käteen sattuneella villalangalla. Näistä reunusvirkkauksista tulee mieleen lapsuus ja erinäiset reunakoristellut pyyheliinat.

Sain lasten kanssa yhteislahjaksi ihanan ompelukirjan, jossa on selkeitä ja helppoja malleja lapsille. 7- ja 5-vuotiaat tyttäreni ovat innokkaita käsitöiden tekijöitä. Esikoiseni on monet kerrat seurannut vierestä neulomistani ja pyytänyt, että opetan hänelle. Tässä kirjassa on vaihe vaiheelta -valokuvat neulomisesta (sormilla ja puikoilla) sekä helppoja ohjeita (mm. pipo ja kaulaliina). Kuopukseni on tullut taitavaksi ompelijaksi ja varmasti kykenee toteuttamaan kirjan ompeluohjeita.

Neulomisesta puheen ollen: olettekos nähneet ennen tällaista?

Tämä tuli yhteislahjaksi koko perheelle (mieheni nimi oli kyllä suluissa.. hän ei vielä toistaiseksi neulo). Tontut olivat selvästikin tarkkailleet perheemme puuhia. Tämän härvelin mukana tuli lankakerä sekä seikkaperäinen ohje, jossa neuvotaan miten tällä neulotaan pipo. Neuloimme lapsen kanssa vuoron perään mukana olleesta kirjavasta langasta kunnes olimme saaneet kokoon viisi senttiä. Siinä vaiheessa huomasimme, että piposta tulee melko suuri ja harva, joten vaihdoimme langan Novitan Huopaseen. Näin pipo saadaan juuri halutun kokoiseksi (jos en erehdy huovuttamaan pesukoneessa).

Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä: Ilokseni sain tänään postissa kirjan, jonka voitin A pot of rose tea -blogin arvonnassa. Kirja on nimeltään "The Gentle Art of Domesticity" (Jane Brocket). Kirjan aihepiiri sopii minulle kuin lapanen käteen! Lähetyksen mukana tuli hieno, itse tehty kortti. Kiitos Matroskin! Tässä riittää luettavaa ja katseltavaa pitkäksi aikaa!

Huopahelmet

Huovutin helmiä Novitan Hahtuvaisesta. Huopahelmien väleihin sommittelin keltaisia puuhelmiä, joita löysin Sinellistä. Helminauhan sidoslankana käytin kaksinkertaista nappien ompeluun tarkoitettua ompelulankaa. Helmet mahtuvat pään yli, joten mitään kiinnitysmekanismia ei tarvittu.

Huivi

Tässä on vihdoin valmiina pitsineulehuivi, jota neuloin hartaasti monta viikkoa: neuloin, tein virheitä, purin ja neuloin. Työ kannatti. Opin nimittäin paljon neuleohjeiden lukemisesta sekä sain hyvän oppitunnin siitä mikä kavennus kallistuu mihinkin suuntaan. Ja mikä parasta, lahjan saaja piti tästä huivista kovasti. Kuvassa on isotätini uusi huivi harteillaan.

Ohje huiviin löytyy viime talven Novita-lehdestä. Lankana on Novitan Rose mohair.

Mukavaa tuiskuisan Tapaninpäivän jatkoa teille kaikille! Tekee mieli neuloa lisää lämmintä päälle pantavaa.

Kranssi

Nyt meillä on ulko-ovessamme kranssi, joka ei varise. Kerrostalon rappukäytävässä havut ynnä muut luonnon ainekset eivät ole osoittautuneet hyväksi ideaksi. Tähän voi vaikka väsynyt kotiinpalaaja painaa hetkeksi otsansa, koska se on erittäin pehmeä. Siihen kului kaikki loput täytevanut meiltä kotoa. Kranssin keskellä roikkuvan sydämen olen saanut osana joululahjapakettia pari vuotta sitten. Lehtikangas on ollut meillä välillä verhoina, mutta väri on jotenkin synkkä ja kylmä vihreä isona pintana käytettynä. Kangasta on vielä paljon jäljellä ja näen sen jo mielessäni pieninä ja isompina essuina, patalappuina sekä muovipussien säilytyspötkylöinä. Ruudullisen nauhan löysin Tiimarista.

Lumista alkavaa viikkoa teille kaikille! Muistakaa poltella kynttilöitä ja nauttia vuoden viimeisestä pimenevästä viikosta!

Joulusomistusta ja kohtelias elefantti

Pakkohan tässä oli edes jotain ommella, vaikka onkin miljoona muuta juttua jonossa. Ompelin pari punavalkoista sydäntä ja ripustin ne alekkain keittiön ikkunaan roikkumaan. Elämäni ekaa kertaa vaihdoin ikkunaan jouluverhot! Niitä voi  toki käyttää muinakin vuodenaikoina, kun tontut yms. puuttuvat. Yhtä hyvin nämä toimivat kesäverhoina. 

Löysin vanhempieni luota ikivanhan kirjani. Sitä on kunnosta päätellen luettu ahkerasti ja kannetkin puuttuvat. Sivut on sidottu jotenkuten yhteen puuvillalangalla. Suunnitelmissani on tehdä sivuista pieniä tauluja laittamalla sivuja sellaisenaan vitriinikehykseen. Samantapaisen idean bongasin tällä viikolla täältä. Tässä hieman esimakua kirjasta. Näyttääkö tutulta?

Lahjasukat ja astiahankinta

En ole ehtinyt ommella tällä viikolla ollenkaan, mutta olen kutonut nämä sukat. Lahjan saaja ei tiedä blogistani, joten voin laittaa kuvan tänne. Olen yllättynyt miten helposti tulee kivaa pintaneuletta. Mitä neutraalimman värinen lanka, sitä parempi lopputulos. Nämä sukat on neulottu viime talven Novita-lehdestä ja ne ovat Marttojen sukkakilpailun satoa. Olen hieman huono ymmärtämään ohjeita tai sitten ohjeessa oli epäselvyyttä. Varresta taisi tulla lyhyempi kuin alkuperäisessä mallissa. Ihan hyvä niin.

Neuleohjeet voisivat mielestäni muutenkin olla hieman rautalangasta väännetympiä. Olen aloittelemassa huivin neulomista, mutta missään ei sanota miten silmukka luodaan kesken kaiken lennossa. Normaalisti vaan kierrän langan jotenkuten puikolle, mutta tässä huivitapauksessa ei voi tehdä soveltaen, koska se näkyy ikävästi lopputuloksessa. Olisiko jollain lukijoistani vinkata jotain nettisivustoa, jossa selitetään seikkaperäisesti tällaiset perusasiat?

Tänään hankin hieman astioita. En muista milloin olen viimeksi ostanut astioita meille kotiin, koska astiamme ovat tulleet meille yleensä perintönä tai lahjana. Näihin höplähdin tänään, kun veronpalautuksetkin napsahtivat tililleni. Selvitin, että Pentikin keramiikka-astiat tehdään edelleen kaikki Suomessa! Purkkiin piilotin päivittäin käyttämäni teepussit. Mukeista on hyvä juoda, kivat kädessä ja somat.

Tilda-lapaset

Tildan talossa -kirja on nyt kovassa käytössä. Siitä on ommeltu herkkujen ja näiden lapasten lisäksi pari pientä lintua, joilla lapset ovat leikkineet niin ahkerasti, että ne ovat jo kadonneet näkyvistäni. Eilen kaikki pehmolelut oli aseteltu parin huoneen mittaiseksi jonoksi ja nuo linnut "Tsirp" ja "Tirputin" olivat jonon jatkona. Pehmot jonottivat kioskille, jossa valuuttana oli hyvä mieli. Hyvällä mielellä sai ostettua jäätelöä, muffinssia, erinäisiä säilykkeitä ja vihanneksia.

Nämä kuvassa näkyvät lapaset on piirretty aikuisen lapasten kaavalla. Niistä tuli kuitenkin todella pitkät ja kapeat. Lyhensin niitä ja kas, ne sopivat meidän ekaluokkalaiselle. Oli pakko kokeilla tuo jojo-koristeenkin teko, kun en ole ennen sellaista väkertänyt. Nämä on ommeltu polarfleecestä ja näistä puuttuu ohjeessa mainittu kuminauha ranteen kohdalta.

Herkkuja pikku potilaalle

Tänään piti keksiä jotain millä yhdistäisin oman ompeluharrastukseni ja toipilaana kotona olevan 5-vuotiaan viihdyttämisen - niinpä ommeltiin leikkiruokaa. Muffinssi on ommeltu Tone Finnangerin Tildan talossa -kirjan ohjeiden mukaan. Jäätelöt tein samasta kirjasta löytyvän pienen muffinssin kaavaa muuntaen: jatkoin alaosan kaavaa tötteröksi ja pistaasijäätelöä (alin) tehdessäni vielä suipensin töttetöä hieman lisää. Pääsin vihdoin hyödyntämään tuota mansikkakangasta, joka on peräisin lasten vanhasta kesämekosta, joka meni käyttökelvottomaksi isojen kestotahrojen ilmaannuttua mekon etumukseen.

Hieman intouduin...

..sydämistä ja nauhoista. Onneksi punainen ompelulanka ja sydänkangas loppuivat. Muuten en olisi pystynyt lopettamaan vielä pitkään aikaan. En tiennytkään, että minussa asuu näin suuri rimpsuromantikko. Ompelin toisesta salusiinista kaitaliinan ja toisen silppusin näiksi sydämiksi, jotka leikkelin kankaan kuvioiden mukaan. Helppoa ja hauskaa puuhaa!

Olkkarimme värityshän on kohta kuin Pentikin joulukuvastosta. Tuollainen tapetti olis aika kiva!

Toinen tyyny

Tämän tyynynpäällisen ompelin tarpeettomaksi jääneestä Hobby Hallin keittiön verhokapasta. Siitä saa kokonaiset kaksi tyynynpäällistä ja salusiineista meinaan vielä ommella ainakin pitsinauhasomisteisen kaitaliinan. Vaikka minulla nyt on näitä pitsejä ja nauhoja jos jonkinlaisia, pitäydyn yksinkertaisessa. Tässä tyynyssä on luonnonvalkoista pitsinauhaa. Taakse tyynynpäälliseen tein kahden napin napituksen. Nuo puiset napit ovat aikaisemmin palvelleet minua villakangastakissa. Takki on kulunut puhki, mutta napit vaan paranevat vanhetessaan.

Tyyny

Sain vihdoin pitsiliinatyynyn ommeltua valmiiksi. Kangas on tuollaista pintakuviollista pellavakangasta. Ompelin tästä pestävän ja vaihdettavan tyynyliinan, jonka mallin otin vanhasta Marimekon perustyynyliinasta. Kiinitykseksi lisäsin valkoista kanttinauhaa ja ryhdikkyyttä lisäämään ompelin vielä tuollaisen kehystävän ompeleen tyynyliinan ympäri. Pitsiliinoja silittäessäni huomasin, että niissä jokaisessa on jotain hiemmähköjä kahvitahroja ja pieniä kellastumaläiskiä. Harmittelin niitä aikani, mutta sitten päätin, että tahrat ovat osa näiden liinojen historiaa. Näitä on käytetty monet kerrat kahvipöydässä mummin ja ukin luona. Mummi oli käsityöharrastuksensa lisäksi myös taitava kokki, leipuri ja suvun koollekutsuja. Tahrat eivät erotu ellei niitä vartavasten ala etsiä, mutta sellaisen löytäessäni voin mielessäni muistella vaikkapa miltä mummin pullat maistuivat.

Hernekeittopurkkien uusi elämä

Tämän päivän tuunaus on ollut suunnitteilla jo pidempään lasten kanssa. Eilen alkoi flunssa vaivata taas sen verran, että homma jäi suunnitteluasteelle. Tänään sitten saimme vihdoin nämä hernekeittopurkit tuunattua uuteen käyttöön. Idean nappasin Jotain sinistä -blogista (kiitos hienosta ideasta, Sini), joskin jätimme purkit maalaamatta ja liimasimme kankaat suoraan puuliimalla purkkien kylkiin. Mun mielestä näistä tuli ihan tekijöidensä näköisiä. Kankaat valittiin omien mieltymysten mukaan ja hieman johdattelin noissa koristeluissa.

Pitsinauhaa ja tyynyprojektia

Blogissani ja työpöydälläni on ollut hiljaista viime aikoina syystä että joku sitkeä virustauti on jyllännyt perheessämme  perusteellisesti. En tiedä onko tämä sitä possua vai ei, mutta joka tapauksessa alkaa jo helpottaa. Itse vaivuin sängyn pohjalle viimeisenä. Parina viime päivänä olen viihdyttänyt itseäni omituisia lapasia kutoen. Kun pää on yhtä töhmelöä, en edes uskalla koskea mihinkään muuhun kuin siihen ensimmäisenä käsiini osuneeseen kirkuvan pinkkiin villalankaan, josta tulee ihan hassuja lapasia. Ennen sairasvuoteelle joutumistani tilasin nauhoja Ihan pienestä putiikista. Tilaus saapui nopeasti, somasti pakattuna ja sisältö vastasi odotuksia. Vasemmanpuoleisin pitsinauha on oikeasti luonnonvalkoista ja ehdoton suosikkini näistä. Tietääkö joku onko näillä taipumus kutistua pesussa? Kannattaako näitä laittaa pesukoneeseen ennen kiinni ompelua?

Tyynyprojektini ehti näin pitkälle. Silppusin vitivalkoisesta (ja siksi käyttämättä jääneestä) kauniista venäläisestä pöytäliinasta pari tyynyliinaksi sopivaa pätkää. Tarkoituksenani on ommella pitsiliina tyynyyn käsin kiinni. Kaikista vaihtoehdoista päädyin herkkään valkoista valkoisella yhdistelmään. Tekeillä on myös punaisia tyynyjä kierrätysmateriaaleista. Toivottavasti viikonloppuna jo pääsen kunnolla toimeen! Tärkkääminenkin on suunnitelmissa. Näitä kuvassa näkyviä liinoja on kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta, joten niistä saa tehtyä vaikka mitä.

Idea repalelahkeiden korjaamiseen

Näissä housuissa taisi olla liikaa kasvunvaraa, koska viisivuotias sai lahkeet repaleisiksi parissa kuukaudessa. Tässä yksi idea repalelahkeiden korjaamiseen. Päälipuolelle on ommeltu heijastinnauhaa ja sisäpuolelle kanttinauhaa. Ompelujälki ei ole ihan priimaa, kun perussingerini ei tykännyt näistä mareriaaleista ja ryppyili. Näköjään vuorikangaskin meni osittain ompeleen alle... No, nämä ovat sellaiset rappaushousut, että ei ole niin nokonuukaa. 

Tylsän takin tuunaus

Ostin tämän takin pari kolme vuotta sitten, kun en löytänyt kivempaakaan. En viihdy harmaissa vaatteissa ja tämä takki vaati aina jonkun värikkään huivin seurakseen. Mielestäni tämä on ollut malliltaankin hiukan liian teini minulle. Tilasin Iinulta Farbenmixin nauhoja ihan muihin tarkoituksiin, mutta hetken maatuskanauhaa mallailtuani en voinut enää vastustaa tätä tuunausoperaatiota.

Harmaa on hieman erilainen ennen ja jälkeen -kuvissa, koska ylin on kuvattu sisällä ja alemmat ulkona.

Pakko mainostaa mainiota Iinu-verkkokauppaa. Tilaus tupsahti kotiin supernopeasti ja näin kauniissa paketissa. Arjen estetiikkaa kerrakseen!

Kolmas työpiste

Miehen kotityöpisteeksi hankimme ihan uuden kalusteen, joka nököttää nyt olohuoneen nurkassa. Kyseessä on Ikean mööpeli, jonka hinta-ulkonäkö-käyttökelpoisuus -suhteet olivat tarpeisiimme saatavissa olevista parhaiten kohdallaan. Ala- ja yläosaa myydään erikseen. Kirjoituslipasto on tukevaa materiaalia ja mies testasi ennen hankintaa, että avonainen klaffitasokin on tukeva. Yläkaappi on valitettavasti enimmäkseen lastulevyä, mutta kaappi on kätevä. Sinne on piilotettu mapit, ammattikirjallisuus ja erinäisiä piuhoja yms. Työpiste on ollut käytössä pari viikkoa ja kuulemma toimii hyvin. Sekin on käyttäjästä kivaa, että ei tarvitse eristäytyä työhuoneeseen töitä tekemään, vaan voi tehdä niitä seurassa. Nuo kuvassa näkyvät piuhat pitää vielä piilottaa.