keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Toinen minuuttimekko

8-vuotias esikoinenkin halusi itselleen samanlaisen mekon, kun siskolla. Kankaan lapsi valitsi itse - sattumalta taas Marimekkoa. Minähän olen ottanut tavoitteeksi ommella tänä kesänä vain sellaisista kankaista, joita löytyy valmiiksi kotoa (tai äitini ehtymättömistä kangasvarastoista). Tavoite toteutuu ihan mukavasti: vain tukikangasta yms. tarviketta on pitänyt ostaa. Tästäkin kankaasta piti aikoinaan tulla verho, mutta kangas sen sijaan hautautuikin kangaslaatikon pohjalle (liian räiskyvä verhoksi).

130-senttiselle hoikalle esikoiselle ompelin Minuuttimekon koossa 120cm. Suurensin kaula-aukkoa edestä hieman sekä himpun verran myös käden aukkoja. En ole lisännyt saumavaroja kaavoihin enkä myöskään käännevaraa helmaan (josta olen kuitenkin kääntänyt nurjalle 2cm). Ohjeessa neuvottiin käyttämään helmana hulpioreunaa, mutta mielestäni kankaat menevät silloin 90 astetta vinoon - en siis noudattanut ohjetta (saumavaroista ei ohjeessa sen sijaan sanota mitään). Taas löytyi kaapista sopivan väristä mummolan perintövinonauhaa, suoraan 80-luvulta.

Nämä mekot muuten suorastaan huutavat kaverikseen leveälierisiä hellehattuja, vai mitä?

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...