maanantai 1. marraskuuta 2010

Keltainen pipo


Ostin viime talvena pari kerää keltaista Novitan Tempoa aikomuksenani neuloa pipo huippukylmän ja -lumisen talven tuiverruksiin. Pipo tuli neulottua kuitenkin vasta nyt. Malli on ihan omasta päästäni peräisin, kun sopivaa ohjetta ei löytynyt. Neuloin pipon vitosen puikoilla (pyörö- ja sukkapuikoilla). Silmukoita siinä on 70 ja kuvion suunnittelin siten, että se on täysin symmetrinen silmukkamäärään nähden. Mallikerran (lieneekö oikea termi?) leveys on 14 silmukkaa. Kavennukset aloitin siinä vaiheessa, kun neulomusta oli kertynyt noin 20cm. Halusin piposta suipon ja suippo siitä tuli. Ehkä hieman liiankin suippo.. Pitää ehkä vielä tiivistää tupsun ja pipon välistä suhdetta.

Jo toinen kerta, kun olen ostanut aivan huippuihanan väristä lankaa ja sitten, kun siitä vihdoin jotain alan toteuttaa, väriä ei enää olekaan saatavilla lisää. Tämä pipo huutaa seurakseen pitkää palmikkokaulahuivia, mutta lankani riittää valitettavasti enää lapasiin. Miksi niitä lankojen sävyjä pitää muutella vähän väliä? Tämä keltainen on harvinaisen onnistunut sävy, koska vaaleakaan iho ei näytä sinisenkalvakalta sitä vasten. Tämän pitäisi kuulua valikoimiin vuosi toisensa jälkeen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No onpa kaunis! Olen bussissa ihaillut tämäntapaisia palmikkopipoja ja tupsusta uneksinut vuodesta 2002 kun P:n kaupungissa tutullani oli karvalakki jossa tupsu :-D . En vain ite ole ehtinyt väsätä. Onneksi sinä ehdit! Hieno on!

karolkarol

Elina kirjoitti...

Kiitos, Karolkarol! Voih.. pitää sullekin nyt hyvä ihminen saada palmikkopipo tupsulla!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...