maanantai 25. huhtikuuta 2011

Lisää lippiksiä

Miehen lippis on ommeltu 80-luvun kotimaisesta puuvillakankaasta (en muista valmistajaa). Vuoritin hatun mummolasta perityllä tukevalla, valkoisella lakanakankaalla.  Kaava on edelleen Elsebeth Gyntherin (1981) kirjasta "Ompele lapselle -vaatteet 5-12 -vuotiaalle", mutta hieman suurennettuna.

Oma lippikseni on lähes identtinen esikoisen lippiksen kanssa, mutta tein itselleni isomman lastenkoon (kirjan kaavassa on kaksi kokoa: 51-53cm ja 55-57cm). Lipassa vakosametin vaot menevät minulla vaakasuuntaan ja esikoisen lippisessä pystysuuntaan (vahinko, mutta ainakin tunnistamme omamme).

Kuopus valitsi lippiskankaakseen 80-luvun ohuen puuvillakankaan. Tämä oli ihan pakko vuorittaa kankaan ohuuden takia ja lippaankin laitoin tukikankaiden lisäksi lakanakangasta. Olen silittänyt jokaisen lippalakin lippaan tukikangasta kumpaankin vastakappaleeseen. Vakosametti on kyllä näihin ihan paras materiaali. Se ei tarvitse vuoritusta ja lippa pysyy hyvin ojennuksessa pelkkien tukikankaiden ja tikkausten voimin.

Kuminauha tulee ohjeen mukaan lippiksen taakse vinonauhakujaan. Vuoritetuissa lippiksissä kokeilin eri tapoja ommella kuminauhakuja. Vaihtoehtoja on monia.


sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Kierrätystipu


Virpomalla tienatun yllätysmunan muovinen sisus sai uuden olomuodon 8-vuotiaan tipuaskartelussa. Siivet ovat silkkipaperia, pääpallo synttärilahjaksi tulleesta askartelusetistä ja piipputrasselit ja höyhen vanhoista pääsiäisaskartelumateriaaleista. Kiinnityksiin tarvittiin vain teippiä, pyrstö on työnnetty rasian sisään.

Kuopus askarteli tipun itse valitsemiensa ja istuttamiensa orvokkien seuraksi. Tipu on pyöritelty piipputrasselista ja silmät on leikattu mustasta paperista.

lauantai 23. huhtikuuta 2011

Lippis



Meidän pääsiäinen menee kotona sairastaessa, joten kerrankin minulla on aikaa ommella. Pieni lämpö omassa pääkopassa ei ole ompeluhommia haitannut. Kävin jo tervehtyneen kuopuksen kanssa kukkakaupassa. En raaskinut ostaa parin kympin hintaista valmista kukka-asetelmaa, joten päädyttiin valitsemaan pari kukkaa ja istuttamaan asetelma itse. Kori on jäänne jostain vanhasta joulukukka-asetelmasta ja parvekkeelta löytyneet kivet lapset maalasivat pääsiäiskoristeiksi.

Lippalakin kaava on Elsebeth Gyntherin (1981) kirjasta "Ompele lapselle -vaatteet 5-12 -vuotiaalle". Samalla kaavalla saadaan lakit koko perheelle, kunhan kerkiän tarttua toimeen. Tämä lakki oli nopea ommella: aloitin telkkarista tulleen Disneyn Alladin-elokuvan alkaessa ja lopetin lopputekstien pyöriessä.

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Sammarit 8-vuotiaalle





8-vuotias esikoiseni on kasvanut hurjasti vuoden sisällä ja edelliset sammarit ovat jo melkein puolessa sääressä. Vihdoin tämä Eurokankaan palalaarista vuonna 2009 haalimani ihana oranssi vakosametti sai arvoisensa ompelukohteen - sattuu olemaan vieläpä lapsen lempiväri.

Kaavana on Ottobre 1/2011 -lehden malli nimeltään So-so-slim. Erittäin slim kaava tuo onkin. Tein reilumman kokoiset, koska kankaani ei ollut stretch-vakosamettia. Vaikka mittailin hyvin tarkkaan ja lisäsin puuttuvat sentit, meinasi näistä silti tulla liian naftit (sivusaumojen saumavaroja piti hieman hyödyntää..). Tässä siis Ottobre-lehdelle harvinainen malli: erittäin kapea!

Suosittelen kaavaa lämpimästi hoikille koululaisille - joskin ole tarkkana vyönlenkkien kanssa. Ohjeessa on hieman epätarkkuutta niiden kohdalla.

Muokkaus:  Lisäsin kuvat, joissa housut ovat omistajansa päällä. Oih ja voih, lahkeen pituus taitaa riittää nippa nappa syksyyn.. onneksi on pikkusisko, joka perii nämä. Olivat sen verran työläät ommella, että ihan muutaman kuukauden käyttöikää en näille toivoisi. 

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Kierrätysvitsat


Lapset olivat tehtailleet virpomisvitsoja eräänä iltana, kun olin itse töissä. Kotiin palatessani havaitsin ilokseni lasten luovuuden koristeiden keksimisessä: ompeluistani jääneet jämätilkut oli hyödynnetty, kun kreppipapereita ei ollut löytynyt. Myös pääsiäisserveteistä oli leikattu irti pääsiäisaiheisia kuvia ja ripustettu ohuella ompelulangalla oksista roikkumaan. Tytöillä oli niin kiire aamulla virpomaan, että kaikista en saanut kuvia. Kuten kuvista näkyy, myös kreppipaperit löydettiin lopulta (näitä valmistettiin monta iltaa).

Valmiita vitsoja oli aamulla ainakin 50, lapset olivat pukeutuneet huolella ja odottivat virpomaan pääsyä kovasti. Mutta meidän neljän rapun kerrostalossamme vain muutama asukas avasi ovensa. Trulleja ei meidän lasten ja heidän kolmen kaverinsa lisäksi näkynyt kuin muutama kotikadullamme. Meillä ei käynyt oman porukan lisäksi kukaan. Onko virpomisperinne katoamassa täältä PK-seudulta? Vai vaikuttaako vaalipäivä? Miten mahtaa olla muualla Suomessa?

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Viimeiset villaiset

7 Veljestä langasta vanhaan tuttuun tapaan. Sormikkaissa (itselleni) on 40 silmukkaa, 3:n sukkapuikot. Peukalokiilaan olen lisännyt kaksi silmukkaa joka kolmas kerros. Sormissa on 12-14 silmukkaa (aloitin pikkurillistä ja siinä on 10+2 silmukkaa). Peukalossa on 16 silmukkaa (poimin neljä peukaloaukon yläreunasta). Meinasin kirjoittaa sormikkaiden ohjeen, mutta neuleohjeen kirjoittaminen onkin yllättävän vaikeaa. Pitäisikin joskus katsoa miten sormikkaat "kuuluisi" neuloa. Olen aina tehnyt ne omasta päästäni.

Nyt kevät tulla jolkottaa sellaisella vauhdilla, että varastoin villalankani odottamaan syksyä ja ryhdyn taas ompelemaan - tarpeen mukaan, lähinnä lapsille.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Sukkia aina tarvitaan

Ne eivät saa päästä loppumaan. Niitä tarvitaan ympäri vuoden.
Hieman ovat nämä alemmat jo reissussa rähjääntyneet. Tulivat tarpeeseen, koska kahdet edelliset katosivat.

Kun työelämässä on riittävästi haasteita, käsitöiltä ei enää halua muuta kuin terapeuttista tekemistä käsille. Kaikenlaisia ompelusuunnitelmia on risteillyt mielessäni jo viikkoja, mutta kerta toisensa jälkeen vaan kaivelen uuden lankakerän olohuoneen korista ja alan neuloa kitkuttaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...