maanantai 26. huhtikuuta 2010

Ne verhot...


Ovat vihdoin valmiit.



Tekisi mieli vaihtaa olkkarin punainen vihreään.
Mutta ei ehkä kuitenkaan ruudulliseen.



Valmistuukohan tämä ikinä.. Kaunis se on kyllä tällaisenakin. Keltaisen kaipuu on vaihtunut vihreän kaipuuksi. Se liittyy varmaan hiirenkorvien odotteluun.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Verhot ja kevät edistyvät

Olen päässyt prinsessan kammarin verhojen kanssa tähän pisteeseen. Olen yhdistänyt verhokankaaseen keltavalkoruudullista puuvillakangasta, joka näyttää tässä yläkuvassa todellista tummemmalta. Verhon alareuna on vasta kokeeksi neulattu tuohon mittaan. Näyttää turhan lyhyeltä. Ajattelin stemmata patterin alareunaan, mutta ehkä kuitenkin pari kolme senttiä pidemmäksi?

Tästä eilen illalla salamalla otetusta kuvasta väri näkyy ehkä paremmin. Haen vastaväriharmoniaa huoneen sisustukseen. Nämä aurinkoiset reunukset valaisevat huoneen, johon paistaa aurinko vain aamuisin. Violettia ruutuakin testasin, mutta se näyttää tässä liian synkältä ja pieniruutuiselta. Suunnittelen lapsen sänkyyn tilkuista tehtyä päiväpeittoa, jossa risteilevät irti leikatut linnat ja kuninkaalliset (löysin Eurokankaasta ihan sattumalta ison palan samaa verhokangasta!), keltavalkoruudulliset ja violettivalkoruudulliset kankaat. Ehkä mukaan tulee myös yksiväristä violettia.

Asunnostamme on ikkuna  neljään suuntaan. Yksi asunnon parhaista puolista on se, että olohuoneeseen paistaa ilta-aurinko. Viime aikoina olen työpäivän jälkeen kiepsahtanut sohvalle nautistkelemaan auringonpaisteesta. Alakuvassa näkyvät illan viimeiset auringonsäteet, jotka tulevat jo viistoon siitä vihoviimeisestä ilmansuunnasta. Ainoastaan keskipäivän aurinko ei paista meille. Siitä olen iloinen! Ei ole koskaan tukalan kuuma.


Olohuoneessa notkuvasta pyykkitelineestä olisi tarkoitus hankkiutua eroon ja asentaa kylppärin seinälle haitarimalliset, tukevat pyykinkuivaustelineet. Mutta tästä härvelistä tulee hienoja varjoja!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...